Viikonloppu etenee kohti iltaa, mikä jakaa työn kahtia: päivänvalossa ajettu harjoitus kertoo vähemmän kuin se, joka osuu kilpailun kellonaikaan, sillä radan lämpötila laskee selvästi valon kadotessa. Pinta on aina rasittanut takarenkaita, joten strategia ja varikkokäyntien määrä painavat usein enemmän kuin puhdas nopeus. Kovat jarrutuspaikat antavat tilaa hyökätä, joten ohitukset pysyvät mahdollisina eikä lähtöruutu ratkaise kaikkea samalla tavalla kuin ahtaammilla radoilla. Vedonlyönnissä huomio siirtyy siksi palkintopallisijoihin, maalisijoituksiin ja turva-auton skenaarioihin.
Bahrainin osakilpailu kuuluu Formula 1 -sarjan maailmanmestaruuskauteen, ja se ajetaan tutussa muodossa: harjoituksia, aika-ajo joka määrää lähtöruudukon ja kilpailu ennalta määrätyllä matkalla. Pisteitä jaetaan kymmenelle parhaalle, ja tulos siirtyy sekä kuljettajien että valmistajien sarjataulukkoon.
Muoto palkitsee kärsivällisyyttä harjoitusten ja aika-ajon läpi. Aika-ajo käydään kolmessa karsivassa jaksossa, joista kukin pienentää joukkoa, ja vasta viimeinen järjestää etummaiset ruudut. Aavikon tuuli kuljettaa hiekkaa asfaltille, joten pito paranee selvästi kumin kertyessä radalle ja aikaisin nopealta näyttänyt kierros jää myöhemmin tavanomaiseksi. Kilpailussa pitkät suorat ja ohitusta helpottava siipi tekevät imusta aidon aseen, ja ensimmäisten pysähdysten undercut järjestää usein keskikentän. Seurattavaa on ensimmäisten osuuksien pituudessa ja eroissa pysähdysten jälkeen. Myös lähtöruudun puoli vaikuttaa kiihdytykseen ensimmäiseen jarrutukseen asti.